Rakkauskirje vaatteellesi on merkittävä vastuullisuusteko

Vaatteiden tunnearvolla on suuri merkitys sille, miten hyvin huollamme vaatteitamme ja miten pitkään ne pysyvät käytössämme. Siksi vastuullisuus on myös vaatteidemme rakastamista.

Vaatteiden vastuulliseen ja kestävään kulutukseen liittyy useita eri aspekteja, ja erityisesti vastuullisesti tuotettujen vaatteiden ostamisen roolia ollaan korostettu vastaiskuna pika- tai ultrapikamuotiketjujen tuotteiden ostamiselle. Vastuullisesti tuotettujen vaatteiden suosimisen lisäksi on vähintään yhtä tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka käytämme ja huollamme vaatteita. Kuluttamisella viitataankin itse ostopäätöksen tekemisen lisäksi kaikkeen siihen, mitä tapahtuu ostohetken jälkeen: miten vaatetta käytetään, säilytetään ja huolletaan, ja miten siitä loppujen lopuksi hankkiudutaan eroon, kun se ei enää täytä tarpeitamme. Se, miten kohtelemme vaatteitamme ei ole yhdentekevää, ja merkittävimpiä ympäristötekoja, jota voimme kunkin vaatteen kohdalla tehdä, on maksimoida niiden käyttöikä ja ottaa niistä kaikki ilo irti niin pitkään kuin suinkin vain on mahdollista.

Lähtökohdat vaatteiden elinkaaren pidentämiseen sekä vaatteen kestävyyteen ovat jokaisen yksilön ja vaatteen kohdalla erilaiset ja riippuvat monista eri tekijöistä. Yksi tekijä, joka harvemmin nousee keskustelun aiheeksi, on tunneside vaatetta kohtaan. Anniina Nurmi toteaa kirjassaan Rakastan ja vihaan vaatteita vastuullisuuden olevan rakkautta vaatteita kohtaan. Vaatteella voikin rahallisen tai käytännöllisen arvon lisäksi olla erityistä tunnearvoa, joka puolestaan saa meidät huolehtimaan niistä paremmin.

Vaatteen tunnearvolla viitataan usein vaatteen kykyä säilyttää merkityksensä, haluttavuutensa ja paikkansa osana vaatekaapin sisältöä pitkänkin ajan kuluessa. Tarve tai halu korvata vaate uudella vähenee, sillä tunneside liittyy nimenomaisesti jo omasta vaatekaapista löytyvään kappaleeseen. Vahva, positiivinen tunneside johtaa tutkitusti parempaan huolenpitoon vaatteesta – säilytykseen, pesuun ja käyttöön kiinnitetään tarkempaa huomiota, ja pienet kulumat tai viat pyritään korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Vaikka tälläiset yksittäiset teot yksittäisen vaatteen kohdalla voivat tuntua pieniltä, ne ovat tosiasiassa merkittävä tapa pidentää vaatteen elinkaarta ja siten vaikuttaa sen vastuullisuuteen. Mitä jos kohtelisimme jokaista vaatettamme tällaisella tunnelatauksella?

Tunnesiteen muodostuminen ei kuitenkaan ole looginen tai järkiperäinen prosessi, eikä sen muodostumista voi aina ennakoida. Tunnesiteitä on myös monia erilaisia, ja ne voivat syntyä tai rakentua useita eri reittejä. Tunnesiteen syntymistä voidaan edistää suunnittelulla, joka tukee vaatteen kestävyyttä yleisellä tasolla ja pyrkii varmistamaan, että vaatteet ikääntyvät kauniisti ja vastaavat käyttäjänsä tarpeisiin mahdollisimman monipuolisesti. Kuluttajien osallistaminen suunnitteluprosessiin voi myös tukea tunnesiteen syntymistä, sillä se luo mahdollisuuden tehdä vaatteesta juuri omannäköinen ja omiin tarpeisiin vastaava.

Yksilön oma panos vaatteeseen voi olla yksi merkittävimmistä tavoista luoda tunneside vaatteeseen. Oman kädenjäljen näkeminen ja arvostaminen vaatteessa korjaamisen, personoinnin tai suunnittelun kautta voi synnyttää positiivisen tunnelatauksen tai vahvistaa sitä entisestään. Vaatteiden työstäminen itse tai yhteistyössä itselleen läheisen henkilön kanssa on merkittävä tapa rakentaa tunnesidettä tarkoituksenmukaisesti, ja siksi vaatteiden korjaustaidot ovatkin tärkeitä vaatteen elinkaaren pidentämiseksi.

Aina vahva tunneside ei välttämättä liity suoranaisesti vaatteen vastuullisuuteen tai elinkaaren pidentämiseen. Häämekko on esimerkki vaatteesta, jota suurin osa ihmisistä käyttää vain yhtenä päivänä elämässään, mutta säilyttävät sitä vuosikausia jälkeenpäin siksi, että vaate on ollut tärkeä osa juhlapäivää, johon liittyy valtava, positiivinen tunnelataus. Yleisestikin vaatteen yhdistäminen johonkin itselle merkitykselliseen tapahtumaan, henkilöön tai ajankohtaan elämässä voi luoda siihen vahvan tunnesiteen, vaikka vaate ei välttämättä muuten edes olisi löytänyt tietään osaksi vaatekaapin sisältöä vuosikausien ajaksi. Mökkivaatteeksi päätynyt huppari voi muistuttaa lapsuuden kesistä, pieneksi jäänyt mekko ylioppilaaksi valmistumisesta tai keikkapaita uskomattomasta kokemuksesta. Lahjaksi saadut tai perityt vaatteet voivat sisältää vahvan tunnelatauksen ja muistuttaa vaatteen alkuperästä aina sitä käytettäessä – erilaisia esimerkkejä on lukemattomia, ja ne kaikki kertovat omanlaisensa tarinan.

Rakkauskirjeitä vaatteillemme -taidenäyttely

Rakkaus vaatteitamme kohtaan on merkittävä tapa pyrkiä kohti vastuullisempaa kuluttamista, ja siksi haluammekin kerätä tarinoita ja vaatekappaleita, joilla on käyttäjilleen vahva tunnearvo ja luoda näiden pohjalta taidenäyttely. Tarkoituksemme on valokuvata vaatteet ja liittää niiden oheen rakkauskirje vaatteen omistajalta, joka kuvaa vaatteen tarinaa ja sitä, kuinka tunneside siihen on syntynyt ja miten tuo tunneside on vaikuttanut siihen, miten vaatetta on käytetty vuosien saatossa. Haluamme korostaa vaatteiden tunnearvon tärkeyttä osana vastuullista kuluttamista ja kerätä kokemuksia ja tarinoita, jotka tukevat tätä viestiä.

Tavoitteemme on luoda taidenäyttely, jonka jokainen voi olla mukana tekemässä lähettämällä meille tiedot valitsemastaan vaatteesta. Me valokuvaamme vaatekappaleen ja painamme kuvan sekä rakkauskirjeen vaatteelle osaksi näyttelyä, joka järjestetään myöhemmin tänä vuonna.

Jos haluat osallistua näyttelyn tekemiseen, ota meihin yhteyttä! Näyttelyyn lähetettävä vaate voi olla uusi tai vanha, korjattu, muokattu, vintagelöytö tai yksinkertaisesti vaate, jota pidät rakkaana ja jonka pariin palaat yhä uudelleen. Se voi olla suosikkivillapaitasi, jota olet käyttänyt lukemattomia kertoja, tai vaate, joka liittyy erityiseen hetkeen elämässäsi – haluamme kuulla sinun, ja erityisesti vaatteesi tarinan!