Muotikuvaaja arvostaa hidasta vaatetuotantoa

By Fashion Revolution

8 months ago

Esa Kapila on erikoistunut miesten muodin kuvaamiseen. Hänelle vaatteiden laatu on olennainen osa hyvää muotikuvaa.

Miesten vaatevalikoima on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, ja helsinkiläinen Esa Kapila on osunut valokuvillaan miehisen muotibuumin aallon harjalle. Lahden muotoiluinstituutista valmistunut sisustusarkkitehti ja Aalto-yliopiston valokuvauksen maisterikoulutuksessa opiskeleva Esa sai ensimmäiset kuvaustyönsä kotimaiselta Paparazzi-mallitoimistolta pari vuotta sitten, ja sen jälkeen hänen työkenttänsä on laajentunut kansainväliseksi. Vilkastunut miestenvaatteiden tarjonta on näkynyt lisääntyvänä muotikuvien tarpeena, ja Esa kuvaa sekä printti- että online-julkaisuihin muun muassa Englantiin, Australiaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin.

Esan kiinnostus vaatteisiin on lähinnä esteettinen ja kulttuurisidonnainen. Hänelle on tärkeää, miten vaate elää kuvassa valon ja varjon suhteen tai miten kangas laskeutuu ja saumat taittuvat.

Hyvin tehdyn vaatteen huomaa kuvassa esimerkiksi siitä, kohtaavatko raidat saumoissa vai ei tai asettuvatko saumat kauniisti vai menevätkö ne mutkalle, valaisee Esa muotikuvauksen yksityiskohtia.

Vaatteen laatu on merkittävä tekijä onnistuneessa muotikuvassa. Esa huomaa sen viimeistään kuvankäsittelyvaiheessa: Jos vaate on hyvin tehty laadukkaasta kankaasta, usein kuva ei kaipaa suurempia käsittelyprosesseja – ja päinvastoin.

Silkki heijastaa valoa aivan erilailla kuin keinokuitu. Luonnonkuitujen värit elävät kuvissa, kun taas halpavaatteiden keinotekoinen kiilto on sävytöntä ja luonnottoman oloista, Esa kuvailee.

Vaatteiden tarina ja alkuperä ovat Esalle tärkeitä. Kun hän saa selville kuvaustyön raamit asiakkaalta, hän suuntaa valitsemaan kuvausvaatteita luotettavien suomalaisten suunnittelijoiden valikoimista jos suinkin mahdollista.

Laatua suomalaisilta suunnittelijoilta

Lahdessa päämajaansa pitävän Marjut Uotilan Dusty-vaatemerkki on eräs Esan suosikkimallistoista. Miesten muotiin erikoistuneen Dustyn vaatteet suunnitellaan ja tehdään Suomessa aina kankaiden käsittelyä, kaavoitusta ja ompelua myöten. Vaatteet viimeistellään käsin pienissä ateljeissa, jolloin jälki on yksilöllinen ja tyyli sesongeista riippumaton.

Dustyn vaatteet on tehty luonnonkuiduista ja luontoa kunnioittaen, ja kankaankäsittelyssä on käytetty esimerkiksi silkkipainantaa. Laadukkaat ja hieman keskivertoa kalliimmat vaatteet osuvat hyvin nykyisen miestenmuodin eksklusiiviseen trendiin.

Esan suosikkeja on myös helsinkiläisten suunnittelijoiden Frenn-merkki, joka ilmentää raikasta skandinaavista tyyliä. Kestävän kehityksen keinoin tuotettu Frenn-mallisto on valmistettu Virossa. Myös Teemu Muurimäen kotimaiselle Turo-merkille suunnittelemat miestenpuvut ovat onnistunut valinta muotikuviin. Aiemmin italialaiselle luksusmerkki Dolce & Gabbanalle suunnitelleen Muurimäen oma eettinen vaatekauppa Formal Friday sekä suomalaisen uuden aallon vaatesuunnitteluun erikoistunut Liike-myymälä ovat luottopaikat, kun Esa hankkii vaatteita kuvauksiin.

Kannatan niin sanottua hidasta muotia, ja arvostan sitä, että tunnen vaatteiden suunnittelijat ja tekijät. Valitettavasti suurimmasta osasta vaatteita niiden alkuperää on lähes mahdotonta selvittää. Usein saa jäädä ilman vastausta, jos vaatteiden valmistajaa lähtee kysymään.

Kimonon kerroksia ja kiinalaista kirjailuperinnettä

Inspiraatiomatkat muihin kulttuureihin ovat tarjonneet Esalle muodin hektisestä sykkeestä poikkeavaa näkökulmaa. Ollessaan työharjoittelussa Balilla hän teetti vaatteita paikallisella ompelijalla itse valitsemistaan indonesialaisista kankaista.

Oli hieno fiilis hankkia omien mittojen mukaan tehtyjä vaatteita paikallisesta ompelimosta. Tuntui mielekkäältä maksaa vaatteista suoraan ompelijalle ilman välikäsiä. Arvostan sitä, että vaate on omanlainen, ei anonyymi.

Japani on ollut Esalle toinen innoituksen lähde. Vaihto-oppilasvuonna Kiotossa Esa perehtyi kimonon saloihin. Japanissa kimono on yhä käytössä erityisissä tapahtumissa ja juhlavaatteena. Sitä käyttävät sekä miehet että naiset ja kaikenikäiset lapsista vanhuksiin.

Esa

Kimonon eleetön, patsasmainen vaikutelma kiehtoo minua esteettisesti. Kimonossa on valtavasti kangasta, jota kiedotaan kantajansa ylle runsaina kerroksina, ja se sisältää paljon symboliikkaa kuosien, värien tai obi-vyön asettelun mukaan.

Aito kimono on käsin aplikoitua tai maalattua silkkiä, ja se voi maksaa useita tuhansia euroja. Japanissa kimono usein periytyy sukupolvelta toiselle, ja se on tehty niin, että vaatetta on helppo korjata ja sovittaa uusiin mittoihin.

Arvostan kimonossa sitä, että se on vastakohta nykyajan nopealle muodille.

Valokuvauksen lisäksi Esaa kiinnostaa stailaus eli kuvan kokonaisilme, ja siihen hän ammentaa ideoita vaikkapa sosiaalisessa mediassa kohtaamistaan elementeistä eri puolilta maailmaa. Eräs kiinnostava tapaus oli kiinalaisen miao-kulttuurin vaatteita tutkivan Lu Zengin kanssa tehty kuvausprojekti.  Zeng on tuonut ikiaikaisen miao-perinteen katoavan kirjailutyylin tähän päivään suunnittelemalla aiemmin käsityönä tehtyjä kuvioita nyt tietokoneen toteuttamana.

Globaaleita trendejä ja kaunista patinaa

Miao-kankaiden abstraktit kuvioinnit ovat Esalle esimerkki nykymuodin globaaleista trendeistä. Muodin kenttä on pirstaloitunut pieniin alalajeihin, ja vaikutteita tulee sekä nopeasyklisestä pintamuodista että vanhoista perinteistä. Toisaalta katumuoti saattaa nykyisin olla edelläkävijä, jota perinteiset muotimerkit seuraavat.

Netissä on valtavat globaalit markkinat, mutta silti eettistä muotia on vaikea löytää.

Esa kertoo huomanneensa, että eettinen ja ekologinen vaatemallisto voi olla joskus kuvattu jopa korostetun tavallisella tyylillä, joten tyylistä ei voi päätellä, millainen vaatteen tuotanto on. Eräs keino selvittää laatu on katsoa miten tuote vanhenee. Hyvä laatu useimmiten vanhenee kauniisti, kun taas halpatuotanto nuhjaantuu uutuuden kiillon rapistuttua.

Kaunis patina näkyy valokuvassa upeasti, ja siksi vintage-vaatteet ovat kiinnostavia kuvattavia.

Käsityötaidot näkyvät muotikuvassa

Esan omat lempivaatteet ovat usein löytöjä maailmalta. Teheranista hankittu tiikerikuvioinen college-paita osui silmiin basaarin näyteikkunasta. Paljastui, että kyseinen paita oli ainoa laatuaan koko kaupassa, ja kun se sattui olemaan juuri sopivan kokoinen, tuntui vaate heti omalta. Löydön komisteena on paljeteilla ja koristenauhoilla kuvioitu tiikerin pää, jonka ommel on elävä, ei symmetrinen.

Mitään made in –lappua paidasta ei tosin löydy, joten vaatteen alkuperä on jäänyt valitettavasti selvittämättä.

Maailmalla huomaa, että miesten shoppailukulttuuri on vahvassa nousussa, ja miesten muodin skaala on laajentunut. Tokiossa Esa törmäsi ostoskeskuksiin, jotka myyvät pelkästään miesten vaatteita. Lisäksi suunnittelijoiden joukossa on yhä enemmän niitä, jotka tekevät vaatteita vain miehille.

Vaikka volyymit lisääntyvät, kaipaan enemmän eettistä ja ekologista vaatetuotantoa. Käsillä tekeminen, slow clothing ja laatu nostavat muotikuvien esteettistä tasoa, sanoo Esa.

 

Teksti ja Esan kuva: Maarit Piippo

Kuvat: Esa Kapila